JOPO-open ammatillinen identiteetti elämänkehällä

Kuvaus

MITÄ TYÖPAJASSA TEHDÄÄN?

 Työpajassa tutustutaan toiminnallisesti Elämänkehä-malliin.
 Elämänkehä on helposti omaksuttava tiedostamisväline. Sen voima pohjautuu siihen, että malli avautuu meille luonnostaan.
 Työpaja rakentuu kolmesta eri tulokulmasta, jotka ovat pienimuotoisia ja esimerkinomaisia avauksia ammatillista identiteettiä koskettaviin teemoihin.
 Ohjattu työskentely elämänkehällä on konkreettista, omakohtaista ja kokonaisvaltaista. Kehälle asettautuminen antaa mahdollisuuden kuunnella omaa kokemusta sellaisena kuin se on. Samalla rationaalisuuden ylivalta, joka meille aikuisajattelijoina ja loogisina toimijoina on yleensä tyypillisempää, ehkä lieventyy.
 Jokainen saa säädellä itse tapaansa asettua työskentelyyn (avoimena / kriittisenä) ja päättää siitä, mitä haluaa jakaa muille.

MILLAISIA EVÄITÄ TYÖPAJASTA VOI SAADA?

 Pysähtymisen hetki itsessään voi olla sinulle voimaannuttava.
 Voit oivaltua jostain sellaisesta, jolle ei aiemmin ole löytynyt sanoitusta.
 Työskentely voi auttaa ymmärtämään jotain uutta ammatillisen identiteetin muotoutumisesta systeemisissä ja kerroksellisissa sykleissä.
 Voit saada ideoita perrantavan elämän kehän soveltamiseen omaan työssäsi.
 Voit innostua työskentelytavan hyödyntämisestä työnohjauksessa tai työidentiteettivalmennuksessa.

MIHIN TYÖPAJAN IDEA POHJAUTUU?

Parantava elämänkehä - metamalli:

John Mosherin Parantava elämänkehä on metamalli, joka nojaa symbolisesti ja analogisesti vuodenaikoihin ja vuoden kiertokulkuun. Malli on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, mutta on ehkä taas uudella tavalla ajankohtainen ja “nosteessa” ajassamme, joka luo uutta ymmärrystä siitä, miten olemme yhteydessä toisiimme ja mitä systeemisissä kokonaisuuksissa tapahtuu.

Metamallina elämänkehä soveltuu monenlaisten ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun - ihmisen henkilökohtaisen elämän, ammatillisen kasvun, työyhteisön erilaisten tapahtumíen ja tilanteiden ymmärtämiseen, jäsentämiseen ja edistämiseen. Malli soveltuu myös konfliktitilanteiden ja ristiriitojen hoitamisen hetkiin yhteisössä.

Ammatillisen identiteetin erilaiset tarinat hyvinvoinnin lähteenä:

Tiedämme, että ammatilliset kokemuskerrokset karttuvat ja oma työelämätarina rikastuu vuosien tapahtumissa ja kohtaamisissa. Osa ammatillisesta tarinasta vakiintuu ja tunnistamme sen erityisenä osana itseämme. Käsitys ammatillisesta identiteetistä painottaa usein osaamista, ammatillista taitoa ja viisautta, mutta se koskettaa muutakin - toimijuutta yhteisössä ja osallisuuden kokemusta.

Oma identiteetti-ikkuna helähtää joka kerta, kun kohtaa itsessään kysymyksen, kuka minä olen ja mihin minä kuulun - kuka olen ammatissani, ammattilaisena ja mihin ammatillisesti liityn? Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen takia ammatillisen identiteetin tilaa olisi hyvä pysähtyä aika ajoin pohtimaan.

Lineaarinen kehityskaari vai syklisesti kehkeytyvä?:

Yksinkertaistaen saatamme uskoa, että ammatillisen identiteetin pitää kehittyä, muuntúa ja muuttua työelämäkokemuksien myötä kauniisti lineaarisessa kaaressa jonkinlaisessa pysyvyyden tilassa. Siksi kapeutunut ammatillinen olo, jumiutuminen, hankaus, katkos tai ylivuoto tulkitaan helposti epäonnistumisena tai vikatilana, jota ei oikeastaan mielemme luonnollistaman kehityskaaren mukaan pitäisi tapahtua lainkaan. Pidämme ehkä tietämättämme kiinni ajatuksesta, että tavoitteena on pysyä ”kärryillä” tai “kelkassa” kaiken aikaa yhdessä kulkusuunnassa.

Voisiko asiaa ajatella jotenkin toisin?
Voisiko uusi näkökulma tuoda hyväksyntää, ymmärrystä ja joustavuutta?
Voisiko silloin myös löytyä oikea-aikaisuutta tukeen, auttamiseen ja asioiden edistämiseen?